Viitasaari-Seura

H. G. Porthanin synnyinpaikan muistokivi

Viitasaarelaiset halusivat kunnioittaa täällä 1739 syntynyttä Turun yliopiston professoria pystyttämällä hänen syntymäpaikalleen muistokiven 1880-luvulla. Silloin saatiin tarjous kivestä Pielavedeltä. Saarelan talon isäntä ja liikemies Petter Lyytikäinen sanoi haluavansa lahjoittaa tarkoitukseen kiven. Hän ei ollut päässyt opintielle ilmenneestä lahjakkuudestaan huolimatta, mutta kenties siksi hän halusi osallistua Porthanin muiston kunnioittamiseen. Porthanin isä Sigfried sairastui Henrikin ollessa vasta 5-vuotias. Hänen kaksi oppinutta enoaan huolehtivat pojan kasvatuksesta ja kouluttamisesta. Hän omistautui kokonaan tieteelle menemättä koskaan avioliittoon. Kriittisestä suhteesta Suomen historiaan hän on saanut arvonimen: Suomen historian isä.

Porhanin muistokivi otettiin Saarelan kartanon pellonpäästä Vihtaniemestä. Se tuotiin talvella rekipelissä hevosilla 80 kilometrin matkan Keiteleen, Pahkamäen, Kumpumäen ja Kymönkosken kautta Viitasaaren kirkolle. Patsas pystytettiin entisen pappilan saunan paikalle. Pappila oli sijainnut nykyisen Osuuspankin kohdalla. Muistokivi nousi paikalleen 1884. Sata vuotta myöhemmin pystytettiin Saarelan kartanon pihapiiriin kivi tapahtuman muistoksi.

Mikä mies oli Petter Lyytikäinen. Hän oli syntynyt Karttulassa 1828 ja aloittanut liike toimet jo 1840-luvulla, jolloin ei vielä saanut perustaa kauppoja maaseudulle. Hän välitti kuopiolaisten kauppojen kankaita ja toimi voin ostajana ja monien seurakuntien pappien saata vien perijänä. Tilanne muuttui, kun kauppojen perustaminen sallittiin maaseudulle 1859. Hän solmi avioliiton Saarelan kartanon Henriikka-tyttären kanssa 1860. Kartanon isännyyttä hän hoiti mallikelpoisesti. Lyytikäinen perusti myös monia kauppoja, meijereitä ja muita liikkeitä Pyhäjärven ja Pielaveden seudulle. Avustajien kanssa hänen liikematkansa ulottuivat Pietariin asti. Pielavedelle perustettiin 1895 Höyrylaivaosakeyhtiö, jonka laiva sai Lyytikäisen tahdosta H. G. Porthan -nimen. Se liikennöi Pielaveden ja Iisveden välillä aina 1940-luvulle asti.

Viitasaarella 2015 Esko Pasanen