Viitasaari-Seura

Pasasten tulo Viitasaarelle

Viitasaaren seutu oli vailla kiinteää asutusta aina 1500-luvulle asti. Muistoja kivikauden aikaisista asukkaista on lähinnä ruukunpalasten muodossa. Seuraavat merkit ovat lappalaisista, joiden vaiheista ovat jääneet kertomaan lähinnä muutamat paikannimet, kuten Talvilahti ja Siilinsalo. Heidän kontolleen on nimetty myös kiviröykkiöt, puhutaan lapinraunioista, mutta ei liene varmuutta, keiden tekemiä ne ovat. Seuraavaksi tulevat hämäläiset erämiehet. Hämeen pitäjistä oli totuttu käymään kalastamassa ja metsästämässä täällä vuosisatojen ajan. He jopa maksoivat veroakin näistä vakiintuneista eräalueistaan. Pähkinäsaaren rauhan raja kulki näiltä seuduilta Pohjanlahteen. Rajasta ei kuitenkaan ollut paljon väliä täällä erämaassa. Kuningas Kustaa Vaasa halusi saada nämä seudut asutuksi, eli saada uusia veronmaksajia. Ensin tarjottiin hämäläisille erämiehille, että he olisivat jääneet eräalueilleen pysyvästi asumaan, mutta he eivät olleet siihen innostuneita. Nyt tuli tilaisuus savolaisille, joilla olikin vaikeuksia löytää kaikille talojen aikuisille miespuolisille jälkeläisille omia tiloja. Olavinlinnan linnanpäällikkö yllytti silloin heitä lähtemään uudisasukkaiksi Keski-Suomeen. Yllykkeenä oli vielä kuninkaan lupaamat verovapaat ensivuodet. Aluksi oli kovia riitoja hämäläisten, entisten eräalueiden omistajien kanssa, koska he eivät halunneet luopua vanhoista erämaistaan. Vähitellen savolaiset etupäässä asuttivat nämä seudut. Vain vähän hämäläisiä asettui tänne. Suurin osa heistä joutui luopumaan erämaistaan.

Monien savolaisten lähdettyä jo vuosikymmeniä aikaisemmin lähti myös Juvan Järvikylän Juho Pasanen poikiensa Juhon ja Ollin kanssa ja saapuivat Viitasaarelle noin v.1600. Asiakirjoista ei selviä, oliko mukana muita perheenjäseniä, esimerkiksi vaimoa tai tyttöjä. He asettuivat asumaan Kolimajärven rannalle ja saivat asuttavakseen huomattavan suuren Valkaman tilan. Pasasen merkitys paikkakunnalle kuvastuu siinä, että koko kyläkunta saa nimen Pasala. Juho isä kuolee Viitasaarella 1620-luvulla. Valkaman isäntänä jatkaa ensin isän kaima Juho ja sitten veli Olli. Elettiin historiallisia aikoja. Ruotsin armeija taisteli Saksassa 30-vuotisessa sodassa. Olli Pasasen poika Lauri, joka on syntynyt Viitasaarella 1610, osallistui tähän sotaan. Hänestä ei ole myöhempiä tietoja. joten on oletettavaa, että hän menehtyi tuolla sotaretkellä. Myös toisen pojan, 1614 syntyneen Martin, ilmoitetaan olleen sotilas, mutta kenties hän soti kotimaassa.

Sotaisia aikoja elettiin 1500-luvun lopussa myös Suomessa. Vuonna 1570 oli alkanut sota Venäjän kanssa. Se oli pääasiassa sissisotaa, jota käytiin puolin ja toisin ajoittain syvälläkin maiden asuttuja seutuja ryöstellen. Paljon kärsimystä siviiliväestölle aiheutettiin. Onneksi Venäjälläkin oli näihin aikoihin omia hallitsijaongelmia, joten sotaa ei käyty kovin rajusti. Sotatila kesti kuitenkin peräti 25 vuotta, sillä Täyssinänrauha solmittiin vasta 1595. Nyt valtakunnan raja siirtyi kulkemaan Oulujärven itäpuolitse Jäämerelle. Nämä seudut siis muuttuivat sisämaaksi ja paljon uusia maa-alueita tuli asutuksen piiriin. Tuo pitkä sota-aika toi varsinkin talonpojille paljon lisärasituksia. Jatkuvasti säädettiin uusia veroja ja tietysti vaadittiin alituisesti uusia miehiä sotilaiksi, mikä vähensi talojen tarvitsemaa työvoimaa. Lopulta talonpojat kyllästyivät tilanteeseen. Kun apua ei saatu hallitukselta, vaan sotilaat oli majoitettu aina sodan tauotessa linnaleiriin eli talojen ruokittavaksi, niin talonpojat turvautuivat väkivaltaisiin keinoihin. Alkoi monilla seuduilla kapinointi, nuijasota. Kivijärvelläkin tungettiin Flemingin sotilaita avantoon. Lopulta talonpojat nujerrettiin sotilaiden toimesta. Moni talonpoika menetti silloin henkensä. Ruotsissa oli ongelmia hallitsijan kanssa. Juhana kuninkaan kuoltua vallan peri hänen poikansa Sigismund, joka oli jo valittu Puolan kuninkaaksi. Häntä vieroksuttiin katolilaisuutensa vuoksi. Kuninkuudesta kilvoitteli myös Kustaa Vaasan kolmas poika Kaarle, joka lopulta perikin voiton. Pasasten suku on keskittynyt Suomessa lähinnä kolmelle alueelle. Etelä-Savoon, Juvan seudulle, Pohjois-Savoon, Nilsiän seudulle ja Keski-Suomeen Viitasaaren seudulle. Pasanen nimisiä henkilöitä on noin 5000, joista runsaat 200 ulkomailla. Suvun alkukoti, jolloin nimi Pasa, Pasanen hieman eri muodoissa syntyi, oli jossain Saimaan sokkeloisella alueella. Nykyisin suvun jäseniä löytyy kaikkialta, runsaasti myös pääkaupungin seudulta. Viitasaaren seudun Pasaset ovat asuttaneet pääasiassa Kolimajärven rantoja niin Viitasaarella kuin Pihtiputaalla. Vilkas muuttoliike varsinkin viime aikoina on vienyt suvun jäseniä työn ja opiskelun takia lähinnä kaupunkiseuduille.

Viitasaarella oli jo 1600-luvulla kauppayhteys Kokkolaan, koska kauppoja ei silloin saanut perustaa maaseudulle lainkaan. Kun teitä ei silloin vielä ollut, niin kauppamatkat tehtiin talvisin jääteitä pitkin. Turvallisuuden vuoksi matkat tehtiin suurina hevosjonoina. Matka oli pitkä ja se vaati useita yöpymisiä mennen tullen. Yleensä oli sovittu vakiotaloja, joissa pientä korvausta vastaan saatiin yösija niin ajurille kuin hevosellekin. Mennessä voitiin jättää osa eväistä ja varsinkin hevosen rehua tulomatkaa varten. Lieneekö tällaisella matkalla tutustunut Kokkolaan Pasalan Valkaman poika Heikki Pasanen, joka oli syntynyt Pasalassa 1644, koska hän muutti sinne ja avioitui 1670 Marketta Hannuntyttären kanssa. Hänestä tuli kaupungin porvari ja ilmeisen varakas kauppamies. Kun sitten hänen poikansa, myös Heikki, joka oli syntynyt 1671, kuoli 1710, niin perunkirjan mukaan hän omisti talon, klinkkerilaivan, runsaan kauppatavaravaraston ja saataviakin yli 1600 taaleria. Kokkolaan muodostuikin vuosien mittaan melko laaja Pasasten sukuhaara. Siellä esiintyi kauppiaiden lisäksi monia ammatteja kuten merimiehiä, merikapteeneja, tullimiehiä ja raatimiehiä ym. 1723 syntynyt Matti Pasanen lähti opintielle, jolloin hän otti nimen Mathias Pazelius, sen ajan tavan mukaan. Hän opiskeli Vaasan koulun lisäksi Turun ja Upsalankin yliopistoissa. Hän valmistui filosofian maisteriksi ja vihittiin sitten papiksi. Hän toimi pappina Kokkolassa ja hänellä oli myös tieteellisiä ansioita. Mutta jo Heikki Pasasen poika, 1699 syntynyt Matti Pasanen oli opiskellut Upsalan yliopistossa ja vihittiin papiksi Turussa käytti hänkin nimeä Mathias Pazelius. Hän toimi Kokkolassa kirkkoherrana ja Pedagogion rehtorina sekä pappissäädyn valtiopäivämiehenä Ruotsissa. Kaiken kaikkiaan monet Pasaset ovat olleet varsin aktiivisia Kokkolan seudulla jo varhain. Sieltä oli laivayhteys Tukholmaan ja on luonnollista, että suvun jäseniä muutti myös sinne.

Valkaman Matti Pasasen 1727 syntynyt poika Eskeli Pasanen lähti kantatilalta omille teilleen ja perusti perheen Kristiina Paanasen kanssa. Valkaman isäntänä jatkoi seuraavan sukupolven Matti, joka oli syntynyt 1723. Muista Matin lapsista kolme kuoli nuorena ja toiset löysivät paikkansa eri paikkakunnilta. Eskeli Pasanen on allekirjoittaneen sukuhaaran kantaisä. He asuivat eri paikoissa Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Valkamassa oli erikoisessa suosiossa nimi Matti, niin hyvässä kuin pahassa. Vuonna 1745 syntynyt Matti-isäntä teki paikkakuntaa järkyttäneen veljessurman. Hän puukotti Henrik-veljensä kuoliaaksi 1790. Matti mestattiin kuolemaan tuomittuna Viitasaaren Kirkkosaaressa 1791. Pari sukupolvea myöhemmin, 1840-luvulla, vie Valkaman isäntä Heikki Pasanen perheensä uuteen kotiin. Uusi koti on entinen Valkaman torppa, joka on ollut myös hänen vaimonsa Kaisa Kumpulaisen entinen koti. Tästä kodista käytetään nimeä Uusi Valkama, jossa uudet sukupolvet ovat jatkaneet edelleen entistä suvun elinkeinoa, maa- ja karjataloutta.

Viitasaarella 2015 Esko Pasanen
Tietolähteenä teos: Pasasen suku I

Lähetä kommentti sivulle



Voit käyttää seuraavia HTML-tageja: <a><br /><strong><b><em><i><blockquote><pre><code><ul><ol><li><del>

Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.