Tutkiessani Viitasaaren lukkarin Konstantin Sarlinin vaiheita, tuli vastaani usein nimi Schöneman. Konstantinin äiti Lovisa oli tätä sukua samoin kuin Suomen sodassa kaatunut Lovisan veli Bror. Tämä johdatti tutustumaan hieman lähemmin Schönemaneihin. Sainkin korvaamattomia tietoja viitasaarelaisilta suvun edustajilta Matti Sarasteelta ja Tero Tuohimaalta. Ensimmäinen Viitasaarelle asettunut suvun jäsen oli Carl Gustaf Schöneman, joka oli syntynyt Laihialla 1747. Hän astui Ruotsi-Suomen armeijan palvelukseen jo 15 vuotiaana. Ollessaan Hämeen jalkaväkirykmentin föörärinä hän vaihtoi virkaa Rautalammin komppanian upseerin Johan Tauben kanssa vuonna 1776. Asuntona oli Kinnulan varusmestarin virkatalo Ilmolahdella. - Tila tunnetaan nykyään nimellä Ilmoranta. - Carl Gustaf avioitui Brita Maria Meijerin kanssa jo edellisenä vuotena ja heille syntyi kuusi lasta. Vuoden 1780 paikkeilla hän osti Vuorilahden rälssitilan Vuoskoskelta. Maksuna kerrotaan olleen valkoisen sotatamman. Vanhin poika Bror syntyi 1781 ja hänkin astui sotilasuralle jo alaikäisenä. Vuonna 1800 hän sai hoitoonsa vääpelinä Kinnulan ratsumestarin puustellin isänsä jälkeen. Bror otti puolisokseen rikkaan Laukaan Vehniän tyttären Mari Limatiuksen. Brorin sisko Lovisa, oli kasvattina nimismies Limatiuksen perheessä. Sieltä hänet nouti puolisokseen Viitasaaren lukkari Henrik Sarlin.
Sotilassuvun juuret Saksassa
Niin kuin nimestä jo voidaan päätellä, on suku alkujaan saksalainen. Kerrotaan, että suvun miehet olivat kaikki nimensä veroisia kookkaita ja komeita sotilaita. Sukututkimus on selvittänyt, että 1655 astuu Ruotsin kuninkaan Kaarle X Kustaan palvelukseen saksalainen Martin Schöneman, joka kohoaa kuninkaan luottomieheksi ja ylennetään majuriksi. Hän kuolee 1678 Hälsingborgin taistelussa saamiinsa vammoihin. Ennen kuolemaansa Martin saa anomuksestaan Ruotsin kansalaisuuden ja aateloidaan. Merkkinä aateloinnista on, että hänen poikansa käyttää nimeä Carl Christoffer von Schöneman. Syntymäpaikaksi mainitaan Stettin vuonna 1659. Ruotsin armeijan palvelus alkaa jo 17- vuotiaana. Jossakin vaiheessa Carl Christoffer siirtyy Ruotsiin ja 1710 hänet mainitaan everstiluutnanttina Viipurin läänin rykmentissä. Jo 1691 syntyy poika Carl Gustaf Suomessa. Hänet mainitaan vänrikkinä isänsä rykmentissä Viipurissa, kun he molemmat joutuvat sotavankeuteen Venäjälle 12 vuodeksi. Vankeudesta palattuaan Carl Gustaf saa pojan, joka saa kasteessa nimen Carl Johan. Sotilasuralle hänkin antautuu ja toimii furiirina eli aliupseerina Laihialla silloin, kun hänen vaimonsa Maria Perander synnyttää alussa mainitun Carl Gustafin vuonna 1747.
Viitasaarella 2015 Esko Pasanen
Tietolähteet:
Aikakauskirja Genos 12 (1941)
Puuman Näpertelyä 1938
H.W. Caudelin: Hauta Perhoss
Tero Tuohimaan arkistot